Kahden muotoilijan tarina

Haastattelu: Noriko Kawakami. Kuvat: Masaya Yoshimura.

Iittalan muotoilujohtajanakin työskennellyt, kansainvälistä huomiota saanut muotoilija Harri Koskinen sekä Issey Miyake -studion pitkäaikainen vaatetustekniikan insinööri Sachiko Yamamoto ovat olleet kollegoita, työkumppaneita ja ystäviä jo yli vuosikymmenen ajan. Muotoilutoimittaja ja kuraattori Noriko Kawakami istui alas suunnittelijoiden kanssa Tokiossa keskustelemaan yhteistyöstä, innovaatioista, kestävästä kehityksestä ja uudesta harmoniasta.

KULTTUURIN YHDISTÄMÄT

Yliopisto-opintojensa jälkeen Harri Koskinen vietti neljä vuotta syventyen lasintuotannon saloihin Iittalassa. Koskisen harkittu lähestymistapa ja lahjakkuus kiinnittivät vaatesuunnittelija Issey Miyaken huomion. Vuonna 2000 Miyake kutsui Koskisen pitämään yksityisnäyttelyn Miyake Design Studion galleriassa. Koskisen ja Miyake Design Studion (MDS) välit ovatkin olleet lämpimät aina tuosta hetkestä alkaen. Molemmilla mailla – sekä Suomella että Japanilla – on erityinen suhtautuminen muotoiluun. Minkälaisia ajatuksia teillä on toistenne kulttuureista?

Harri Koskinen: Olin innostunut japanilaisista tuotteista aina autoista kameroihin ja äänentoistolaitteisiin jo ennen kuin valmistuin muotoilijaksi. Minulle Japani edustaa huipputason muotoilun tyyssijaa. Olinkin erittäin onnekas, kun sain mahdollisuuden tavata Issey Miyaken ja pääsin kuulemaan hänen uraauurtavista hankkeistaan henkilökohtaisesti. Se oli todella jännittävää! 

Sachiko Yamamoto: Vierailin Helsingissä ensimmäistä kertaa tammikuussa 2014. Ensivaikutelmani oli, että suomalaiset olivat arvokkaita, ehkä vähän varautuneitakin – mutta samalla heillä oli suuri sydän! Sain osakseni todella paljon lämpöä, mikä oli melkoinen vastakohta ulkona vallinneelle armottomalle pakkassäälle. Minua kiehtoo Suomen koruton, mutta hienostunut muotoilutyyli.  

Harri Koskinen: Tunnen samoin japanilaista kulttuuria kohtaan. Japanilaiset ovat erittäin lämminsydämisiä, ja kaikki on aina todella hyvin organisoitua. Kaikki japanilaiset projektit, joihin minulla on ollut onni olla osallisena, ovat aina soljuneet sujuvasti eteenpäin ilman suurempia huolia.

TASA-ARVOISTA MUOTOILUA

Näettekö, että kulttuurien yhteneväisyydet ovat luoneet yhteisiä arvoja myös maiden muotoilufilosofioissa? 

Harri Koskinen: Kyllä, mutta se ei ole päivänselvää. Japanilaisessa ja suomalaisessa muotoilufilosofiassa on ehdottomasti nähtävissä yhtäläisyyksiä. Emme kuitenkaan voi tehdä päätelmiä vain tarkastelemalla erilaisten tuotteiden ominaispiirteitä, vaan on otettava huomioon myös isompi kuva. Molemmissa kulttuureissa pyritään keskittymään olennaiseen ja painotetaan funktionaalisuutta ja käytännöllisyyttä; se on sekä suomalaisille että japanilaisille todella tärkeää. Mielestäni toinen erittäin tärkeä yhteinen arvo on tasa-arvoisen muotoilun ideaali. Minä esimerkiksi kasvoin Iittala-tuotteiden keskellä, ja kaikki tuotteet olivat arkikäytössä. Tuotteet olivat jokaiseen tilanteeseen sopivia, eivätkä lainkaan mahtailevia. Issey Miyake lanseerasi vuonna 1993 laskostettujen naisten vaatteiden kokoelman. Minusta oli kiehtovaa, että hän päätti luoda kokoelman helposti lähestyttävistä vaatekappaleista, kuten farkuista ja t-paidoista. 

ETSIEN, KYSYEN

Sachiko Yamamoto: Tämä näkyy Harrin Iittalalle suunnittelemissa tuotteissa. Se on ehdottomasti myös Miyake Design Studion suunnittelufilosofian perusta: haluamme jatkaa etsimistä – löytää ne asiat, joilla on todella merkitystä – ilman, että annamme ennakkoluuloillemme liian suurta valtaa. Miyake arvostaa yhä eniten luovan ilmaisun ymmärtämistä. Tavoitteenamme on oppia perinteisistä tekniikoista ja tuoda mukaan huippuluokkaista, ainutlaatuista modernia tekniikkaa. Näin saamme mahdollisuuden toteuttaa ennennäkemättömiä luomuksia. 

Harri Koskinen: Tämän takia todella nautin MDS:n tiimin kanssa työskentelystä! He kysyvät aina todella paljon kysymyksiä: ”Tuleeko tämä todella toimimaan?” tai ”Miksi näin?”. Uskon, että mitä enemmän kyselemme, sitä enemmän saamme vastauksia. Esittämällä kysymyksiä löydämme tehokkaita ratkaisuja. Sama kokemus toistui, kun suunnittelin MDS:lle rannekelloja. Kysymysten esittäminen on tärkeä osa yhteisen suunnitteluprojektin polkua ja olen aina onnellinen saadessani kulkea tuon polun. Kyselinkin paljon yhteistyömme merkityksestä ja mahdollisuuksista, kun aloimme suunnitella yhteistyömalliston toteuttamista.

MAHDOLLISUUKSIEN VUOROPUHELUA

Kaikki aikaisemmat kysymykset siis johtivat siihen, mitä tänään voimme kutsua erittäin menestyneeksi yhteistyöksi! Mitkä asiat lopulta toivat Iittalan ja Miyake Design Studion yhteen? 

Harri Koskinen: Jos minua pyydettäisiin kuvailemaan Issey Miyaken lähestymistapaa muotoiluun, kuvaisin studiota edistykselliseksi ja innovatiiviseksi edelläkävijäksi. Heidän tuotteensa ovat äärimmäisen korkealaatuisia vuodesta toiseen. Miyake todella vaalii käsityötaitoa. Siksi ajattelin, että olisi hienoa päästä tekemään yhteistyötä yhdistämällä osaamisemme yhteisen kokoelman parissa. Olin vakuuttunut, että lopputulokset tulisivat olemaan ainutlaatuisia ja erittäin luovia  – etenkin, koska olemme erikoistuneet hyvin erilaisiin materiaaleihin: MDS tekstiileihin ja Iittala lasiin sekä keramiikkaan.  

Sachiko Yamamoto: Kun aloitimme tämän projektin Iittalan kanssa, halusimme hyödyntää taustaamme vaateteollisuudessa. Toisin sanoen, loin mallikappaleita tuotteista käyttäen samantyyppistä laskostekniikkaa jota hyödynnämme vaatteissamme. Kiinnitin erityistä huomiota tekstiilien tuntuun, laatuun ja muotoon. Taittelin vanhoja kopiopapereita ja muita paperiroskia ja laskostin niitä yksi toisensa jälkeen, luoden erilaisia malleja ja muotoja. Näin syntyivät sarjan tekstiilien prototyypit. 

Harri Koskinen: Kun nämä prototyypit saapuivat Helsinkiin, tajusin, että koko suunnitteluprosessi on itse asiassa vuoropuhelua itse projektin mahdollisuuksista. Oli hämmästyttävää, kuinka laskostetut tekstiilit muuttuivat kolmiulotteisiksi, kun ne nosti käteen. Muistan, että yksi luovan tiimin suunnittelijoista kuvaili mallien olevan kuin sammakoita, jotka hyppäävät ulos laatikosta! Kokoelman konseptina oli ”kevään herääminen”. Työskentelimme ajatuksenamme saavuttaa jotakin muuttuvaa ja elävää. Päämääränämme oli luoda ideoita, joissa passiivinen muuttuu aktiiviseksi. 

YHTEISTYÖN PERUSTA

Suunnitteluprojektia verrataan usein pitkään matkaan. Haasteita tulee eteen, mutta ne voitetaan, mikäli tiimillä on yhteisymmärrys siitä miten matkaa jatketaan yhdessä. Millaisia menettelytapoja loitte yhteistyön aikana? 

Harri Koskinen: Keskustelu on avainasemassa suunnittelutyön jokaisessa vaiheessa. On tärkeää muistaa, että vaikka työn perustana ovat yksittäiset ideat, vasta ihmisten erilaiset näkökulmat luovat kokonaisuudesta ehyen. 

Sachiko Yamamoto: Aivan. Ideoiden pallottelu edestakaisin mahdollistaa prosessin etenemisen. Juuri dynaamiset kohtaamiset tekevät yhteistyöprojekteista jännittäviä.

AIKAA KESTÄVIÄ SUOSIKKEJA

Kestävyys ja ympäristön huomioonottaminen vaikuttaa olevan molemmille tärkeää. Miten tämä vaikuttaa suunnitteluunne?

Harri Koskinen: Uskon, että meitä yhdistää ajatus ajattomasta muotoilusta: Tarvitsemmeko jatkuvasti uutuuksia? Emmekö sen sijaan voisi panostaa johonkin, jonka laatu ja ulkonäkö kestää aikaa?

Sachiko Yamamoto: Kun Issey Miyake perusti Miyake Design Studion vuonna 1970, hän halusi rakentaa kaiken kankaan ympärille. Erilaisia tekniikoita käyttäen – esimerkiksi taittaen, punoen ja laskostaen – kankaasta tulee puettava. Valmiin vaatteen tai asusteen kangas onkin käynyt läpi lukemattomia ideoita. Lopullisen vaikutelman muodostumisessa on mukana lisäksi henkilö, joka vaatetta käyttää. 

Sachiko Yamamoto: Olemme aina pyrkineet valmistamaan tuotteita, joita ihmiset voivat ja haluavat vaalia pitkään. Tämä mielessämme käynnistimme tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena oli valmistaa vaatteita sataprosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Halusimme hyödyntää kankaan kokonaisuudessaan, ilman, että jäljelle jäisi leikkuujätettä.  Lopulta idea oli valmis toteutettavaksi. Tuotteemme ovat laadukkaita ja ne on valmistettu vastuullisesti. Haluamme tuotteidemme kestävän vuosia. 

Harri Koskinen: Yksi Issey Miyaken suosikkineuleistani on kuusitoita vuotta vanha! Omistan myös yhden noin kymmenvuotiaan neuleen. Ne ovat molemmat täydellisessä kunnossa.

UUTTA HARMONIAA

Sachiko Yamamoto: Kaiken edellä mainitun lisäksi täytyy muistaa myös kauneus. Miyake sanoo usein kauneuden tulevan esiin, kun joku ottaa esille vaatteen, pukee sen ja liikkuu vaate päällään. Sama koskee myös kodintekstiilejä: ne ovat kauniita kattauksessa ja sisustuksessa, mutta niiden on miellytettävä visuaalista silmäämme myös silloin, kun ne eivät ole käytössä. Tuotteiden tulisi innostaa ihmisiä ja saada heidät hämmästyksiin; niiden tulisi vaikuttaa ajatusmaailmaamme. Jokaisen tekstiilin on myös oltava helppo käyttää, joka päivä. Arvostamme sitä, että tuotteet kiehtovat ja herättävät käyttäjissään tunteita. Muotoilun tarkoitus on tuoda iloa! 

Harri Koskinen: Suunnittelutiimimme Suomessa keksi konseptille idean:  ”Pysähdy hetkeen”. Kokoelma on suunniteltu tuomaan harmoniaa ja rauhaa kiireisen, vaativan arjen keskelle, jotta saisimme paremman yhteyden toisiimme. 

Sachiko Yamamoto: Inspiroidun viisikulmaisia laskosmalleja luodessani kirsikankukkien keväisestä puhkeamisesta. Ihmiset kuitenkin sanoivat, että mallin kolmiokuviot muistuttivat heitä Fuji-vuoresta. Tämä ei ollut koskaan juolahtanut mieleeni! 

Noriko Kawakami: Mielestäni todellinen yhteys syntyy vasta, kun tunnistamme eroavaisuutemme. Tiedät esimerkiksi, mistä ulkomaalaiset kumppanisi ovat kotoisin, mutta ne maisemat, joita he näkevät päivittäin, ovat perustavanlaatuisesti erilaisia kuin ne joihin itse törmäät arjessasi. Myös kulttuurien välimatka on suuri, vaikka kulttuurit käyvätkin sujuvaa vuoropuhelua, jota yhteistyö vain syventää. Uusi harmonia syntyy, kun on valmis hyväksymään eroavaisuudet.