Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto 11.5.-24.9.2017, Ateneum

Vitra Design Museumin kuraattorin Jochen Eisenbrandin kokoama retrospektiivinen näyttely esittelee tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle.

Alvar Aalto - Taide ja moderni muoto -näyttely Ateneumin taidemuseossa Helsingissa tarjoaa kiehtovia näkökulmia Aallon elämään ja tuotantoon. Kattavassa näyttelyssä on lisäksi nähtävillä Aallon läheisten ystävien ja modernismin mestareiden töitä. Näyttely havainnollistaa, miten Aallon muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa aikansa kuvataiteilijoiden kanssa.

Ennen Alvar Aallon voittoa, vei Aino Aalto ylistetyn Karhula-Iittalan järjestämän kilpailun voiton vuonna 1932 työllään Bölgenblick, joka viittaa vedessä näkyviin aaltoihin. Aino Aalto -sarjan juomalasit, lautaset ja kulhot ovat edelleen tuotannossa.

Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyä edeltävänä vuonna Karhula-Iittala kutsui osanottajia suunnittelukilpailuun.  Alvar Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan Eskimoerindens skinnbyxa ("Eskimonaisen nahkahousut"), joka sisälsi viisi maljakkoa. Ylistetyt maljakot esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa, joka oli myös Aallon suunnittelema. Näyttelyn johdosta yksi sarjan malleista, Savoy-ravintolaan suunniteltu samanniminen maljakko, saavutti entistä enemmän huomiota. Tänä päivänä Savoy-maljakko on yksi tunnetuimmista lasiesineistä ja tyypillinen suomalaisen muotoilun esimerkki.

Aallon laminoidut vanerituolit tekivät hänestä yhden 1900-luvun tärkeimmistä suunnittelijoista.

Kansainväliset ystävät

Aalto suunnitteli useisiin kohteisiin itse rakennuksen lisäksi myös kalusteet ja valaistuksen. Alkuun sisustustuotteet valmistettiin yksilöllisesti, mutta 1920-lukuun mennessä siirryttiin sarjatuotantoon. Varmistaakseen kansainväliset markkinat, perustivat Aallot yhdessä taidekeräilijä Maire Gullichsenin ja taidehistorioitsija Nils-Gustav Hahlin kanssa yrityksen nimeltä Artek. Aino Aallosta tuli yrityksen toimitusjohtaja, jonka nimi julisti yrityksen eetosta - taide ja teknologia yhdessä muodostivat perustan luoda teollisesti valmistettuja tuotteita kaunistamaan jokapäivästä elämää. Artek oli alusta alkaen kansainvälinen yritys, esitellen Aallon huonekaluja ulkomailla, mutta myös tuoden kansainvälistä taidetta Helsinkiin Artekin galleriaan.

Ateneumin näyttelyssä on mukana teoksia Aallon läheisiltä ystäviltä, kuten saksalais-ranskalaiselta Hans Arpilta (1886-1966), amerikkalaiselta Alexander Calderilta (1898-1976), ranskalaiselta Fernand Légeriltä (1881-1955) ja unkarilaiselta László Moholy-Nagylta (1895-1946). Suurin osa näyttelyssä nähtävistä taideteoksista tuli Suomeen aikanaan Artekin ja Aallon lähipiirin kautta.

Näyttelyssä on esillä uusia valokuvia Aallon rakennuksista. Kuvat ovat saksalaisen valokuvataiteilijan, Armin Linken ottamia.

Synteesin arkkitehtuuri

Aallon mukaan ympäristömme tasapaino - kaupungit, kylät, liikenteen solmukohdat, luonto ja kaikki muut elementit, jotka muodostavat elintilamme - on todellinen kultturimme merkki. Tämän lausunnon Aalto antoi 1955 tuotantolaitosten, asuinrakennusten, kulttuurikeskuksienja toimistorakennusten suunnittelun perusperiaatteeksi. Vaikka Aallon projektit kasvoivat vakaasti 1950- ja 60-luvuilla, häntä edelleen kiinnosti kaikki rakentamiseen liittyvät näkökohdat. Hän omistautui ja huomioi suunnitelmissaan pienimmätkin yksityiskohdat vetimistä ja tiilistä lähtien ja projektin sallitessa hän pyrki siihen, että tilat jatkuvat saumattomasti urbaaniin ympäristöön.