Kiitos uutiskirjeen tilauksesta!
*Alennus koskee normaalihintaisia tuotteita. Etu ei koske uutuuksia tai valikoituja Birds by Toikka, taide- ja erikoistuotteita. Voit nyt käyttää henkilökohtaisen alennuskoodin ostoksiisi:
1885 Arabian tehtaasta muodostettiin osakeyhtiö, Arabia Aktiefabrik. 1881 Gustav Herlitz saapui Rörstrandista Suomeen, ja 1893 hänestä tuli Arabian toimitusjohtaja. Hän laajensi Arabian tuotantokapasiteettia huomattavasti 1890-luvulla. Arabian ensimmäinen kuvitettu hinnasto julkaistiin 1883, ja ensimmäinen suomenkielinen hinnasto ilmestyi 1893. Astiastoihin tehtiin koko ajan lisää uusia koristeita ja muotoja. Vuonna 1882 tuotantoon tullut Helsingfors-astiasto oli ensimmäinen suomalaisesta paikkakunnasta nimensä saanut koriste.
Arabian kokoelma sai kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Oma tuotemallisto alkoi hahmottua ja tuotantoon otettiin Arabian omia kaakeliuuni-, maljakko- ja astiastomalleja. Uusia koristelumenetelmiä olivat moniväriset siirtokuvat ja lysterimarmori koriste-esineissä. Vuosisadan alun pulavuosista yritettiin selviytyä lisäämällä vientiä sekä tehostamalla kotimaan kauppaa. 1900-luvun alkuvuosina Arabian tuotevalikoimaan tuli useita muutoksia ja lisäyksiä. Koristeissa näkyi uusia isänmaallisia aiheita, kuten ”Suomen vaakuna” vuodelta 1903.
Ensimmäinen maailmansota johti Arabian omistajan vaihdokseen: Rörstrand myi vuonna 1916 tehtaan koko osakekannan suomalaisille. Itsenäistyminen merkitsi Arabialle voimakasta kehityskautta. Gustav Herlitz oli siirtänyt toimitusjohtajan tehtävät pojalleen Carl Gustaf Herlitzille, joka laati tuotantolaitokselle perusteellisen uudistussuunnitelman. 1919 alkaen viiden vuoden aikana tehdasta ajanmukaistettiin kauttaaltaan. Arabia järjesti vuonna 1912 ensimmäisen muotoilukilpailun, jonka voitti Eric O. W. Ehrström.
Carl Gustaf Herlitzin uudistussuunnitelman mukaisesti, rakennettiin uusia tiloja ja vanhoja tehdasrakennuksia uusittiin. Kauppa ei kuitenkaan käynyt odotetusti tuonti posliinin vallitessa markkinoita. Rahoituksen turvaamisen toivossa, myytiin osake-enemmistö saksalaiselle Arnhold-yhtymälle. 1927 osakkeet saatiin lunastettua takaisin Suomeen kaupassa, jonka myötä myös ruotsalaisen Lidköpingin posliinitehtaan ja entisen emäyhtiön Rörstrandin osakkeet siirtyivät Arabian hallintaan vuoteen 1932 saakka.
1945 Kaj Franck palkattiin kehittämään tuotesuunnittelua Arabialle. Arabian museo avasi ovensa 1948. Sodasta huolimatta Arabia onnistui laajentamaan toimintaansa. 1947 mennessä suuri tehdas kasvoi jättiläiseksi, työllistäen yli 2000 henkeä. Laajennustyöt, sodan jälkeinen inflaatio, tuotantokustannusten nousu ja hintasäännöstely saattoivat Arabian vaikeuksiin. Vuonna 1947 saatiin taloudellista tukea Wärtsilä-yhtymältä, jonka omistukseen tehdas siirtyi seuraavan vuoden lopussa.
Arabian tuotevalikoima uudistui merkittävästi ja Kaj Franckin Kilta (1953) on siitä erinomainen esimerkki. Esplanadin myymälä avattiin. Arabian taiteilijat saivat lukuisia palkintoja Milanon triennaaleista. Gunvor Olin-Grönqvist, Liisa Hallamaa ja Brita Heilimo aloittivat taideteollisuusosastolla, Oiva Toikka sekä Francesca ja Richard Lindh taideosastolla, jonne kutsuttiin myös ulkomaisia taiteilijavieraita. Siirryttiin öljy- ja avopolttoon. 1950-luvun lopussa Arabiaan perustettiin oma seripaino.
1970-luvun merkittävimpiä uudistuksia olivat automaattisten muovauslinjojen ja kahden tunneliuunin valmistuminen vuonna 1979. Inkeri Leivon vitivalkoinen Arctica oli ensimmäinen tunneliuuneista tullut astiasto, joka valmistettiin uudesta materiaalista, vitroposliinista. Saniteettiposliinin valmistus siirrettiin Tammisaaren Posliiniin vuonna 1971. Vuosina 1971-1977 Arabian tuotemerkkiä käytettiin myös Nuutajärven Lasissa ja Järvenpään Emalissa.
Arabian museo ja galleria avattiin yleisölle 1984. Arabian kulttuurisäätiö perustetaan 1989 ylläpitämään taideosastoa ja museota. Ensimmäinen Pro Arte -kokoelma syntyy 1988. Uudistettu Kilta markkinoille Teema nimisenä 1981. Lautasten kuivapuristusmenetelmä tehostaa toimintoja. Kati Tuominen, Pekka Paikkari ja Dorrit von Fieandt aloittivat Arabian taideosastolla, vierailevia taiteilijoita olivat mm. Howard Smith, Rudy Autio, Minni Lukander, Jun Kaneko ja Kristina Riska.
Yrityksen nimi muuttuu Designorista iittala Oy Ab:ksi. Arabian taide-osastoyhdistys perustetaan. 2002 Heikki Orvolan suunnittelema Lumi-sarja lanseerataan. 2005 Arabia tuo markkinoille uuden, modernin KoKo-astiasarjan. Arabia on Suomen arvostetuin tuotemerkki. 2007 Iittala Groupin ostaa vuonna 1649 perustettu Fiskars-konserni. 2009 Arabia lanseeraa Heini Riitahuhdan suunnitteleman Runo-astiasarjan.
Vuonna 2013 Arabian tehdas täytti 140 vuotta ja Arabia toi markkinoille juhlan kunniaksi 12 erilaista juhlavuoden lautasta. Arabia uudistui 2014 ja esitteli mm. uuden logon, pohjaleiman sekä brändi-lupauksen: Arabia. Kattaa koko elämän. 2016 Arabian keramiikkatehdas lopettaa tuotannon Helsingissä ja tuotetoimitukset tulevat alihankkijoilta. 2017 Suomi juhlii 100 itsenäisyyden vuotta ja Mainio Sarastus näki päivänvalon vuonna 2018.
Arabia on yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista suomalaisista tuotemerkeistä. Vuonna 2023 Arabia on ollut osa ihmisten juhlaa ja arkea jo 150 vuoden ajan.
Juhlavuoden kunniaksi Arabia esittelee uuden Puutarhurit-kuvion, joka on suomalaisen suunnittelija Armi Tevan käsialaa. Puutarhurit-kuvio on saanut inspiraationsa Arabian rikkaasta historiasta. Arabian tuotevalikoimaan palautuvat juhlavuoden kunniaksi kukkaruukut, joita on saatavilla sekä kuvioilla että yksivärisenä.