1. Arabian vanhin tehtaanmerkki painettiin massaan. Käytössä 1874 - 1890. Tehtaanmerkin ylä- tai alapuolella saattaa olla massalaatua merkitsevä kirjain.
2. Vanhimman tehtaanmerkin rinnakkaismuoto, joka on myös massaan painettu. Tehtaanmerkin ohella käytettiin massaa merkitsevää kirjainta ja v:sta 1899 lähtien valmistusvuoden ja -kuukauden numerokoodia. Käytössä 1874 - 1930.
3. Arabian ensimmäisinä vuosina 1874 – 1882 käytetty tehtaanmerkki, joka painettiin massaan.
4. 1880 - 1890 käytössä oli massaan painettava tehtaanmerkki, jolla leimattiin vain muutamia lautasmalleja.
5. Ensimmäinen värillinen merkki oli käytössä 1880 - 1910. Musta, sininen tai vihreä.
6. Värillinen merkki, jolla leimattiin sekä astiastot että tapulitavara 1878 - 1910. Käytettiin myös vientileimana. Musta, vihreä, sininen, sinipunainen tai koristeen värinen. Kuvion keskustana Suomen vaakuna.
7. Värileima, jota käytettiin vientituotteisiin. Koboltti, musta, sininen, vihreä, sinipunainen tai koristeen värinen. Käytössä 1880 -1910.
8. Värileima 1890 - 1910.
9. Värileima, käytössä 1890 - 1910.
10. Värileima, käytössä 1890 - 1910.
11. Astiastojen ja tapulitavaran värileima 1893 - 1917.
12. Tehtaanleima 1893 - 1907. Käytettiin sekä värileimana että massaan painettuna. Opak oli Arabian fajanssilaatu. Sana tulee latinasta ja merkitsee läpinäkymätöntä.
13. Useimmiten massaan painettu merkki, vain silloin tällöin värileimana 1897 - 1907.
14. Massaan painettu tehtaanmerkki, jonka rinnalla käytettiin erilaisia numeroyhdistelmiä. 1897 - 1907.
15. Tehtaanmerkki 1900 - 1920. Useimmiten värileimana. Sininen, musta tai ruskea.
16. Värileima 1900 - 1920. Ei tiedetä miksi samaan aikaan on käytetty kahta vain hiukan erilaista tehtaanmerkkiä.
17. Vientituotteiden leima 1910 - 1917. Musta, sininen tai kulta.
18. Värileima, joka otettiin käyttöön Arabian tultua täysin suomalaiseen omistukseen. 1917 - 1927. Musta, sininen, ruskea, koboltti tai kulta.