AK Myös astioiden pohjasta löytyy yllätys: pieni ympyränmuotoinen syvennys. AH Tällainen syvennys on tavallisesti lautasen päällä pitämässä kuppia paikoillaan. Me teimme päinvastoin ja suunnittelimme lautaseen nappimaisen kohouman.
AK Tapio Wirkkala hyödynsi vastaavaa muotoa Kapteeni-sarjassaan, joka oli suunniteltu erityisesti veneretkille.
AH Pitää paikkansa. Kaikki astiaston osat, niin kupit, lautaset kuin kulhot, on kohouman ansiosta helppo pinota päällekkäin.
AK Origo oli sarjana jotain aivan uutta ja mullistavaa. Se voitti palkintoja ja valittiin muotoilumuseoiden kokoelmiin. Entä sen värikkäät raidat, miten ne saivat alkunsa?
AH Kukapa ei haluaisi väriä kattaukseensa. Kukat eivät ole vahvuuteni, joten päädyin niiden sijaan sateenkaareen. Väriraidat kruunasivat muuten kokonaan valkoisen sarjan. Alkuun raitoja piti olla vain munakupissa, mutta sen ensimmäisen tuotantoerän myytyä vain muutamassa viikossa loppuun, lisäsimme ne koko sarjaan. Origosta tuli osa Iittalan valikoimaa.
AK Essence-lasisarja lanseerattiin kaksi vuotta myöhemmin. Se osui juuri sopivaan saumaan, sillä suomalaisten ruokailutottumukset olivat murroksessa. Ravintoloihin tuli uudenlaista eleganssia, ensimmäiset suomalaiset ravintolat saivat Michelin-tähtensä, ja viinien maistelu yleistyi.
AH Iittala reagoi nopeasti muutokseen.
AK Tähän asti useimmissa Iittalan viinilaseissa oli ollut vankka, paksu jalka. Tällaista muotoilua edustivat esimerkiksi Tapio Wirkkalan Tavastia- ja Tapio-sarjat sekä Timo Sarpanevan sarjat Kekkerit ja Jurmo.
AH Ennen näitä viinilaseja, noin 20 vuotta sitten, suomalaiset olivat juoneet viiniä olut- tai vesilaseista, jos viiniä edes oli tarjolla. Tätä mielessä pitäen pohdimme jälleen, mikä olisi pienin riittävä määrä astioita moderniin illallispöytään. Vastauksemme kysymykseen oli seitsemän astiaa ja karahvi.